Eilen illalla kuuntelimme Niemen Arin kanssa missä vaiheessa Nosdraman levyn äänitykset ovat. Ja ihan hyvässä vaiheessa. Kyllä se siitä valmistuu ja hyvä levy siitä tuleekin. Itsekin olen joitain stemmoja ja laulunpätkiä sinne luikautellut.
Mika ottaa miksailut yleensäkin aika rennosti, kuten alla olevasta kuvasta näkyy.
Ja kuinka ollakkaan päädyimme eilen Arin matkassa klubille kuuntelemaan Kauko Röyhkää. On se ihme ukko. Tekee hyvää musiikkia ja kirjoittaa vielä sopivan nasevasti maailman menosta. Ja kaikenlisäksi Kaukokin käyttää macin garagebandia demotteluun :) Ja niin minäkin. Mun pöytäkoneeseen pitäisi asentaa protools 10, enkä halua sitä ostaa, kun kellarissa toimii aiemmat versiot... ja oon niin laiska hakemaan läppäriä kellarista, että saisin tehtyä joitan nauhoituksia itsekseni. Kelpaa mulle jos kelpaa Kaukollekkin. Onneksi tyydyin klubilla vain tee -ja vesi linjaan.. ei olisi tullut tämän päivän äänityksistä muuten mitään :D Arin seurassa tulee usein nappailtua yksi tai kaksi viinilasia tai rommiryyppyä liikaa.. (sen ovat huomanneet myös muutkin epäurheilijamaiset ystävämme.. vai mitä Zombie!?)
Tänään sain aikaiseksi aloittaa stemmailut Ambercrapen äänityksiin. Tein ne Garage Bandillä m-boxin kautta. Meinas hieman kylmätä, kun en meinannut muistaa/hokata miten hemskatissa ne fileet sai sieltä soolona ulos :) :) Mutta tulihan ne sitten lopulta.. ja kuten arveltiin ihan helpon takana, mut ei vaan hoksottimet toimi.. Tein sitten kuitenkin uuden päälaulun tuplauksineen ja seitsemän stemmaraitaa. Pirukseen loppuhuipennusta peliin vaan. Kuppasen ämpärin eli mp3 laitoin sitten pojille kuultavaksi. Ei tuolla GB:llä mitään miksata (aivan kuin osaisin tehdä sitä jotenkin erityisen hyvin..), mutta ajatukseni saan ilmoille. Aikamoista hommaa painella itse äänitysnappia, kun laulun aloittamiseen on suorastaan jopa sekunti aikaa.. Eikä garagessa ole protoolsin veroisia työkaluja, että aloittaisi äänityksen joitain sekunteja napinpainalluksen jälkeen.. Seppo saa sitten peraata mun tekeleeni. Pitää muistuttaa sitä ottaa sitten konuryyppyjä riittävästi, että hermot kestää ;)
Ja tässä on Ainon ensimmäinen sarjakuva! Neiti on ollut niin iloinen saavutuksestaan, nyt vain pitää kuvailla lisää ja tehdä noita juttuja niin taidot karttuu. Uskomattoman taitavasti tuo homma hoitui Ainolta. Se on se pieni viitseliäisyys ja innostus mitä tarvitaan ja mitä vain voi oppia :) Parissa ekassa framessa auttelin ja sitten Aino jo tekikin itse loput mun hieman neuvoessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti