Halloweenia ja muuta hubaa

Aino lähdössä Halloween synttäreille tänään..

Neiti halusi olla ehdottomasti DRACULAURA!

Ainolla oli hyvin selkeät sävelet miten mun pitää maalata kasvot, hampaat ja veri tippumaan kaulast alas paidan reunukseen... :D

Tää alla oleva valokuva on Ainon kuvankäsittelyn tulos iphonella:           Mä vedin tän hieman överiks:

Ja sitten synttärijuhlien jälkeen piti uudestaan alkaa leikkimään.. Aivan kuin en olisi saanut leikkiä töissä jo koko päivän kun vietimme Halloween juhlia lasten kanssa. Tässä vaan saa ihanan Ainolisän mukana <3 <3 <3 Ja Aino saa vielä huomenna koulussa viettää Halloweenia, koko Nekalan koulu on täynnä juhlijoita, kun pukeutumisen teemaviikkoa vietetään :D

 .. Ei liene epäilystä kehen lie tuo lapsi tullut poseerauksen innosta,valokuvaksesta ja kuvaamisesta puhuttaessa... Isänsäkin on kyllä taitava valokuvaamaan :) :) Nää kaikki kuvat on mun itse ottamia, Mikan kuvia löytyy tadaasta mikahiironniemi nimellä, jos siis omaa iphonin voi sieltä etsiä...

Tässä pari kuvaa työpäivänä otetuista hippaloista. Pekan varjoseikkailut olivat myös Halloween aiheiset ja innosti lapsetkin kokeilemaan varjoilua. Piirtoheitin, kalvolle tulostetttu ja tussilla paranneltu työ ja eikuin tanssimaan...

Tai kiipeämään puuhun...

Kiirusta- ihana tekosyy!

On mennyt tovi etten ole tullut kirjoitelleeksi tänne mitään. Kiire - tuo ihana tekosyy vähän joka asiaan. Mutta joskus vain asioita tapahtuu enemmän kuin muulloin. Ja sen verukkeella joitain asioita voi vain jättää tekemättä. Viisasta, riippuen mikä se asia on (lenkki, jumppa, uimareissu, äänitykset). 

Mutta parasta on, että meillehän kuuluu hyvää!

Lassi on ollut meillä nyt reilun viikon. Meilahti elämä Hesassa on nyt muisto vain ja se, että käydään Taysissa ottamassa suonensisäistä droppia on ihan piece of cake. Yhden yön Lassi joutui oleen yötä sairaalassa, senkin vain varmuuden vuoksi -jos alkaa pahoinvointi jylläämään. Tuo rautaäijjä (joka muistuttaa ihmissutta kaikkinen karvoineen tai yhden hoitajan mukaan keskitysleirivankia :D :D )  kestää ihan mitä vaan! Jumangegga, kun mun teki äklöä jo katsella, kun etsittiin suonta, joka ei pakenisi neulaa... Onneksi jo toisella pistolla onnisti! 

Piia on pohjanmaalla järjestelemässä  Lassin asioita. Nuoren miehen vuokrakämppä täytyy sisustaa ja kaikki hommatta A:sta Ö:hön. Lassilla kun ei ole asiaa perheen kotiin turvelämmityksen vuoksi. Mutta mikäs miehen on kaiken tämän jälkeen aloitella pikkuhiljaa itsenäistä elämää :) Ensin vaan äiree tulee kämpän mukana tai täti (minä), koska tuo lääkehoito ja ruokasysteemit on niin jumalattoman monimutkaisia.  

Mulla on nyt toinen viikonloppu menossa lääkevastaavana. Käytiin juuri Taysissa dropilla ja huomasin, että on helppoa alkaa skitsoilijaksi.. heti piti peräänkuuluttaa oikeita tabletteja jätkälle.  Piia on onneksi niin tarkka ja tekee selkeet ohjeet ja minäkin  ymmärsin ne hoitajalle oikaista. Tämä oikaisi sitten viimein ne sinne koneellekin oikein, ettei tarvi joka kerta perätä, vaikka olisi vitamiineista kyse. Niistäkin osa vaikuttaa väärään aikaan nautittuna jonkin muun lääkkeen imeytymiseen. Huh hei!! On se vaan Lassin onni, että äiree on alalla. Kuinkahan muut potilaat selviää noista, kun virheitä oikeasti sattuu/sattuisi IHAN LIIKAA, jos ei itse ole asialla.

Mä jäin koukkuun sairaalan päivähuoneen peliin, jonka nimeä en nyt jaksa muistaa.. joka toisen yli hypitään ja poistetaan nuppeja.. Pääsin kahteen, mutta ilmeisesti yhteen pitäisi päästä. Huomenna yritän taas, kun mennään droppia hakemaan. Pakkohan tuo nyt on selvittää.. Niin ja löydettiinhän me  Lassin kanssa paksu vitsikirja, jossa oli itseasiassa ihan kelpo vitsejä. Tuossa ekassa kuvassa Lassi sitä kirjaa selailee, etsimme parhaat vitsit joita sitten luimme toisillemme. 

Eilen illalla minä ja Mika aloitettiin järjestelemään levyhyllyjä uuteen uskoon.. Viime viikonloppuna ostin pari uutta tornia ja siten koko systeemi meni uusiksi.  Eikä muuten jäänyt kuin 7 lokeroa tyhjäksi ja jokaisen rivin päähän hieman tilaa usille hankinnoille. Tuosta  oikeanpuoleisesta kuvasta puuttuu uudet hyllyt. Hyvää hommaa selkä- ja niskavaivaisille.. Mika miksaa Nosdramaa parasta aikaa, ja vaivoittelee selkänsä kanssa. Mä taas sain niskani pahaan jumiin, jotta ollaan kaikki jonkin dropin vaikutuksen alaisena, ei tule ainakaan Lassille yksinäinen olo pilleripurkilla :D

Se olis muuten Halloween viikonloppu. Ei taida tulla nyt kuitenkaa pileitä pireltyä.

Töissä tehtiin muksujen kanssa ihan hauskoja rekvisiittajuttuja ensi viikon pippaloihin.

Käytiin tällä viikolla Hiidensointi treeneissä, alle kuukausi Aikalisä keikkaan ja ollaan menossa isolla kokoonpanolla. Kiippari ja viulu, molemmat mukana. Testailin sitten treeniksellä panorama valokuvausta ja ihan hauska lopputulos siitä tuli. Mun pärstästäni ei joka kuvassa tarvi tän enempää näkyäkkään, vaikka kuinka linssilude olenkin! 

Jeps, äänihommeleita pitäisi alkaa suunnittelemaan. Herra Happokin lupasi tänään kyläillä. Se on kohta  jo kolmas levy äänitetty happo hc:lle. Niin sitä tehdään reilussa viikonlopussa älpeen mittaa, kun mennään oikein kunnon studioon. Jotkut tuunaa kotona vuosia - ja useisiin  kuukausiin  ei tapahdu mitään.. vaikkei mitään varsinaista syytä olisikaan. Jeps, kyllä me sitten joskus. Elämässä vaan  tapahtuu paljon muutakin. Pitäisi pystyä tekemään päivät tuota ääniduunia, kun on virkeä ja voimissaan. Jostain syystä päivätöissä pitää vielä käydä, kun ei muuten elämästä tuu mitään. Jonkun pitää tehdä kotihommat ja hoitaa kakrut. Mutta en valita, tää on valinta.

Kuvailua urakalla

Tänään on ollut kännykkäkuvien ottamispäivä ja oikein urakalla. Oon innostunut tadaa.net sivustosta, jossa seikkailen samoin kuin blibphotossa WindingRoad nimellä. Tadaassa voi iphonen kautta lähettää käsittelemäsi kuvan samantien kyseiselle sivustolle (halutessasi) eikä kuvien määrää ei ole rajattu kuten blibissä yksi per päivä. Hullu monta soppaa keittelee. Oon sekaanutnut moneen nettisysteemiin.. Tunnustan. Olen välillä ihan täyspöhkö. Sitä se syysloma teettää- paljon aikaa! Nukuin kymmeneen ja Aino tuli kainaloon köllimään ja tössötti siinä kaikessa rauhassa  omiaan ja  antoi mun nukkua :) Ihana kakara. Suvilta saan pyytämällä pyydeltyä Lontoosta parin sanan viestejä, että ilmoittelee ittestään jotain Ja aina tulee, että ; "joo", "ollaan", "on jo", "muistin". Piru vie pitääkö sille laittaa, että samalla hinnalla voi lähettää n. 160 kirjaimen viestin!!!!!!!!!!! Kamalaa olla näin kaukana lapsestaan, mulla on selkeesti vierotusoireita! Mutta on se Suvikin niin ihana kakara, iso likka jo 180 senttiä pitkä ja omalaatuinen persoona.

Mutta takasin tän päivän kuviin. Tulevan Happo hc:n äänityksiin piti saada moottorin jylinää ja käytiin Matias Hapon pakeilla. Työn alla herrasella on remontoitavan talon lisäksi jonkin sortin kaara, Chrysler tai joku muu moinen, mulle ne näyttää kaikki samalta :) Seittemän litran moottori kuitenkin!

Hiirookin oli niin tietävää siinä kannen alle kattellessa, Mä tyydyin iphonella tähtäämään ja meneen sisälle taloon moikkaamaan Terhiä ja Ilmaria ja tutustumaan uuteen tulokkaaseen  Siiriin.

Aiemmin päivällä mä vaihdoin klo 15.39  yökalsarit jalasta ja meikkasin, kun oltiin lähdössä kyseiselle reissulle. Mika lähti Happo hc:n reeneihin ja mä lähdin Ainon kanssa cityy tuhlaamaan rahoja. Siis teetä ja  riisisuklaata ruohonjuuresta.

En oo paskanen, vaikka mun täytyikin mennä tarkistamaan peilistä (sytytin takat juuri ennen kuvailuja),  että onko nokea  otsassa vai mitä. Mutta ne onki olkkarin lampun hörhelön varjoja.

Päivällä kuvailtiin Ainon kanssa meidän varpaita. Ja ihan ilman syytä.

Huvin vuoksi ja hassuttelun kannalta.

Päiväruoaksi tein bataattimuusia ja lisukkeeksi paistoin herkkusieniä, papuja, sipulia, parsakaalia ja jotain kasvis höttöistä sweet & sour soosia. Oli  sitten hyvää. Ja en todellakaan tarjonnut kyseistä sapuskaa Ainolle, vaan Aino sai jauhelihapihviä kera bataattimuusin, jota boikotoi hetimiten. Ihme kakara (lämmitin sitten myöhemmin lihamakaroonilaatikkoa, en jaksa taistella..).  Onnekseni naapurin tyttö Klaara söi hyvällä ruokahalulla. Ruokani on siis kuitenki lasten syötävää, omani vain eivät kuulu siihen joukkoon :/

Ja kuinka ollakaan, syötyäni kupuni täyteen otin päikyt ja herättyäni hallusin suuren kupillisen kahvia. Lisukkeeksi söin Ainon fasupalat (melkein koko pussin, Mika söi loput tultuaan töistä), palvelus siis lapselle. Saa kalorinsa jostain edes hieman tähteellisemmästä. Joudun todennäköisesti uuden ostamaan tilalle, jos neiti muistaa kyseisen pussin omistaneensa..

Tämmönen päivä. Huomenna siivousta, jos vaikka Lassi pääsisi meille! Ja lisäksi laulujen äänitystä Ambercrapelle. MIelenkiinnolla odottelen mitä Zeppo saa aikaseksi miksatessa mun laulelujani.

Öitä.

Koneiluhommia

 Eilen illalla kuuntelimme Niemen Arin kanssa missä vaiheessa Nosdraman levyn äänitykset ovat. Ja ihan hyvässä vaiheessa. Kyllä se siitä valmistuu ja hyvä levy siitä tuleekin. Itsekin olen  joitain stemmoja ja laulunpätkiä sinne luikautellut.

Mika ottaa miksailut yleensäkin aika rennosti, kuten alla olevasta kuvasta näkyy. 

 
Ja kuinka ollakkaan päädyimme eilen Arin matkassa klubille kuuntelemaan Kauko Röyhkää. On se ihme ukko. Tekee hyvää musiikkia ja kirjoittaa vielä sopivan nasevasti maailman menosta.  Ja kaikenlisäksi Kaukokin käyttää macin garagebandia demotteluun :) Ja niin minäkin. Mun pöytäkoneeseen  pitäisi asentaa protools 10, enkä halua sitä ostaa, kun kellarissa toimii aiemmat versiot... ja oon niin laiska hakemaan läppäriä kellarista, että saisin tehtyä joitan nauhoituksia itsekseni. Kelpaa mulle jos kelpaa Kaukollekkin. Onneksi tyydyin klubilla vain tee -ja vesi linjaan.. ei olisi tullut tämän päivän äänityksistä muuten mitään :D Arin seurassa tulee usein nappailtua  yksi tai kaksi viinilasia tai rommiryyppyä liikaa.. (sen ovat huomanneet myös muutkin epäurheilijamaiset ystävämme.. vai mitä Zombie!?)

Tänään sain  aikaiseksi aloittaa stemmailut Ambercrapen äänityksiin. Tein ne Garage Bandillä m-boxin kautta. Meinas hieman kylmätä, kun en meinannut muistaa/hokata miten hemskatissa ne fileet sai sieltä soolona ulos :) :) Mutta tulihan ne sitten lopulta.. ja kuten arveltiin ihan helpon takana, mut ei vaan hoksottimet toimi.. Tein sitten kuitenkin uuden päälaulun tuplauksineen ja seitsemän stemmaraitaa. Pirukseen loppuhuipennusta peliin vaan. Kuppasen ämpärin eli mp3 laitoin sitten pojille kuultavaksi. Ei tuolla GB:llä mitään miksata (aivan kuin osaisin tehdä sitä jotenkin erityisen hyvin..), mutta ajatukseni saan ilmoille. Aikamoista hommaa painella itse äänitysnappia, kun laulun aloittamiseen on suorastaan jopa  sekunti aikaa.. Eikä garagessa ole protoolsin veroisia työkaluja, että aloittaisi äänityksen joitain sekunteja napinpainalluksen jälkeen.. Seppo  saa sitten peraata mun tekeleeni. Pitää muistuttaa sitä ottaa sitten konuryyppyjä riittävästi, että hermot kestää ;)

Ja tässä on Ainon ensimmäinen sarjakuva! Neiti on ollut niin iloinen saavutuksestaan, nyt vain  pitää kuvailla lisää ja tehdä noita juttuja niin taidot karttuu. Uskomattoman taitavasti tuo homma hoitui Ainolta. Se on se pieni viitseliäisyys ja innostus mitä tarvitaan ja mitä vain voi oppia :)  Parissa ekassa framessa auttelin ja sitten Aino jo tekikin itse loput mun hieman neuvoessa.

Aino Show & muita mietteitä elämästä

'

Aino räppäili puhelintani toissapäivänä, kun itse olin koneella (Ainon takana). Tuntuu jotenkin hassulta, että nykyaikana lapset kasvaa tähän tekniikkaan jo vauvasta alkaen.. Kuvitelkaa, että istutaan vauva sylissä koneella ja tissitellään/pullotellaan siinä sivussa. Siitä alkaa se paljon puhuttu mediakasvatus, jo äidinmaidosta imettynä. Noh, en sentään silloin Ainon aikoihin itse vielä ollut kovinkaan nettisidonnainen (hurahdin vain kestovaippoihin, joita ompelin hulluna illat toisensa perään vaippoja. Tsättäilin kylläkin kestoilu-ja ekohenkisten palstoilla toisinaan). 

Myönnän olevani osittain tietokoneriippuvainen. Kaikki valokuvaus- ja äänityöt vaativat konetta, vähintään älypuhelinta. . Älypuhelinten kautta tulee oltua ns. koko ajan tavoitettavissa. Huomaan hätkähtäväni, jos olen ollut pidemään ajan puhelimen ulottuvilta pois tai sen unohtanut jonnekkin ja joku on yrittänyt tavoitella.  Toisaalta mulle soitellaan niin vähän (ja itse soitan vähemmän ) ettei mua soittajat häiritse :))) Muutaman kerran yöllä on kylläkin tullut puhelu väärään numeroon tai olen herännyt sähköpostin merkkiääneen-- raivostuttavaa! Varsinkin, kun en saa sitten unen päästä kiinni. Senpä vuoksi on tullut  aina laitettua puhelin kiinni yöksi.  Paitsi nyt, kun Piia ja Lassi ovat Helsingissä teen poikkeuksen. Haluan olla saavutettavissa heille koko ajan. Ihanaisessa iphonessa on semmonen hieno toiminto, että suosikkien puhelut tulee läpi ja muut yksittäiset numerot jää roikkuun ilmaan. Mutta, jos mulle on tärkeää asiaa niin "pommittamalla" pääsee linjojen läpi... Ihana kehitys! 

Lassista sen verran, että tutkimukset jatkuvat vielä Meilahdessa :/ 

Ensin lupailtiin, että pääsevät takaisin meille Tre:lle parin kolmen päivän päästä, mutta nyt tarkkaillaan vielä mahdollista suolen käänteishyljintää. Oireet eivät välttämättä johdu antibiooteista tai mistä lie muista lääkkeistä yms. Odottavan aika on niin veen pitkä! 

Lääkärit ei ole ennustajia tai jumalia tässä asiassa- YMMÄRRÄN ja yritän vieläkin ymmärtää edelleen, että  noi lupaukset on tarpeen ja varmasti aina ajankohtaisia, mutta tilanteet elää.  Pääasia olisi, että lopulta leukemia kalppii huitsin helevetin Nevadaan!!!! ja Lassi pääsisi aloittamaan oman itsenäisen 18-vuotiaan klopin elämää :) Niin ja puhumattaan siitä, että Töysässä odottava koko muu perhe pääsisi taikaisin normaali elämään. Kyllä tämä kokemus kasvattaa ja kokeilee kaikkia läheisiä.

Tesmppiä mun muruille <3

Kosmos kipales kuultavilla

Soundcloudissa siis yksi tulevan levyn biiseistä eli Kosmos kuultavaksi. Kakkoslevyn biisejähän siellä jo onkin kuultavana. Saa kommentoida :D

Testaillaan uutta Hiidensointi materiaalia ja yritetään laittaa samalla keikkarintamaa hieman kuntoon.. Katsotaan miten se alkaa käynnistymään. Tampereella Pub Aikalisä 24.11 on jo sovittu. Lisää kaivataan.

Lassin kuulumisia

Lassi pääsi meille Tampereelle viime keskiviikkona. Ensimmäsenä iltana haimme kassillisen lääkkeitä. Farmaseuttikin raapii päätään moisen tilauksen edessä. Huh, vaan mikä määrä ja mikä muistaminen tuossa kaikessa on!!! Joku lääke tyhjään vatsaan, joku vain ruoan yhteydessä, joitakin ei saa ottaa yhtäaikaa toisen lääkkeen kanssa ettei imeytyminen häiriydy, jotain otetaan vain aamulla, toista aamulla ja illalla, yhtä taas vain joka toinen päivä, yhtä vain tarvittaessa, jotain lääkettä pitää pureskella, kun muut niellään runsaan veden kanssa. Yhtä lääkettä käydään ottamassa suonensisäisesti sairaalassa seuraavat reilut kaksi viikkoa... Huh hellettä. On siinä Piialla muistamista, käy ihan täydestä työstä. Puhumattakaan siitä, että leukemiapotilaan ruokavalio on erittäin tiukka. Ei mitään elävää ravintoa, kaikki mikä on kasvanut maassa pitää kuoria ja keittää kypsäksi.. En jaksa luetella edes ruokaan liittyviä muita juttuja...totean vain, että ihan vastaavaa turinaa kuin yllä lääkkeistä! Ja lisäksi Lassin on juotava vähintään 3,5 litraa nestettä päivässä. Olis ihan kenellä tahansa tuossa jumalattomasti muistettavaa.

Lisää kuvateksti

Tässä vielä hymyillään, vaikka ei pelit pelitä. 

Battle field ei jaksanut läppärissä pyöriä. Mutta Lassia se ei harmittanut. Harmillisesti jäi asetukset läppäriin laittamatta kuntoon peliä varten, koska Lassi joutui lähtemään takaisin Meilahteen tänään.

Tässä Lassi sitten on lähdössä taksilla takaisin Meilahteen Piian kanssa. Käänteishyljintä oireita alkoi  tulla eilen perjantaina, eikä ruoka ole oikein maistunut pahoinvoinnin vuoksi. Me yritämme kuitenkin vielä olla hyvin positiivisella fiiliksellä, että takaisin tulevat parin päivän sisällä, kunhan kortisonilääkitys saadaa aloitettua ja se alkaa vaikuttaa! Tottakai meitä kaikkia harmitti, että Lassi joutui lähtemään sairaalaan takaisin, mutta tuon sairauden kanssa ei ole pelleilemistä. Jokaiseen oireeseen on suhtauduttava vakavasti. 

Mua itseä ärsyttää se, että oon ollut niin kiireinen tämän Lassin pienen loman aikana iltaisin. Tänään aamupäivä meni siivotessa  ja kaupassa käynnissä. Mulla on ollut tietokonehommia rästissä- sekä  äänityshommia. Lisäksi muut kauppareissut joka ilta töiden jälkeen (Suville takki ja ihan ruokakauppa hommia Piian kanssa) ja meillä jäi kuin jäikin pelaamatta Lassin kanssa Carcassone peli, joka  oli suunnitelmissa pelata tänään! Se peli olisi tietenkin pitänyt olla tärkeyslistassa ensimmäisenä :/ Lassi oli odottanut, että me pelattaisiin sitä kaikki yhdessä meillä! Puhuimme siitä kyllä , että ei taaskaan ehditty mutta huomenna... Sori Lassi, seuraavaksi kun tuut, niin muut hommat saa odottaa :D Lupaan!

Sisko päivä

Tänään on ollut siskot mielessä.

Piia tuli Tampereelle ja odottelemme huomista, että Lassi pääsisi sairaalasta meille. 

Sain myös puhelun Heidi-siskoltani, joka oli Sulo vauvansa kanssa joutunut Taysiin osastolle rajun silmätulehduksen vuoksi. Ei hätää, mutta pikkuruinen oli saanut tippaletkun päähänsä. Hurjan näköinen ihan pienellä tuommoinen, näin siis vain valokuvan Sulosta, kun hain Heidin auton meidän pihaan säilytykseen. Sairaalassa kuitenkin vierähtää pari-kolme päivää.

Valokuvia tuli räpsittyä iphonella blipin tarpeisiin, kun hokasin etten ollut yhtään kuvaa napannut tänään... Ja talkoothan niistäkin tuli. Totesimme otsaryppyjen määrän triplaantuneen jostain kumman syystä viime vuoden parin aikana... On meistä joskus saanut hyviäkin kuvia. Botoxia tarvittaisiin siis neljänsien kulmakarvaurien täyttämiseen.. Päädyimmekin siihen, että tukka naaman eteen on kaikista paras.. Ja voi kun vatsalihakset sai harjoitusta :D Ja varsinkin kun totesimme, että mullahan näkyy tissivakokin oikein kuvassa, mutta Piia vakuutti ettei näy kauan, kun aloitamme "mahdutaan jouluna vanhoihin farkkuihin projektin" Mika lupasi toimia virallisena valvojana... Tisseistähän se läski ensimmäisenä lähtee!

Että silleen.