Suurin odotuksin astelin pakkahuoneelle eilen illalla. Weather systems-levy on ihan ensimmäinen tuttavuus kyseiseltä orkesterilta ja se on kyllä kolahtanutkin ihan täysillä. Siksipä juuri äänentoiston (miksaajan?) ongelmat siinä, että laulajatar Leen ääntä ei kuulu ollenkaan Pa:sta Untouchable part 2 huippukohdassa on suorastaan anteeksiantamatonta! Onneksi ilta päättyi kuitenkin hyvin positiivisin tunnelmin alun miksailusähläilyjen jäädessä vähemmälle ja laulusuoritusten kuuluessa niiden ansaitsemalla tasolla. Huippubändi kertakaikkiaan, vanhempi tuotanto ansaitsee myös syvemmän perehtymisen.
Lämmittelijöitä Von Hertzenin veljeksiä emme Mikan kanssa kuulleet kuin pari biisiä. Täytyy kyllä myöntää, että soundit olivat sitä luokkaa, ettei sitä olisi sen kauempaa jaksanut kuunnellakaan. Lämppäreille tasaisesti jakautuva ominaisuus mä luulen. Mutta on niillä pirun kova rumpali! Anatheman rumpali oli toivon mukaan nauttinut suomalaisesta takahuonetarjoilusta (Mikan vertauskuva) -oli suorastaan sen verran ontuvaa soitto, jopa minä siihen osasin kiinnittää huomiota.
Niin ja oli muuten jollakin edessämme sitten pirunmooset ilmavaivat, koska hajuhaitta oli suorastaan kammottava toisinaan.. Ari Niemen sanoja siteeraten, toisilla musiikki nostattaa ihokarvat pystyyn ja toisilla tulee paskat housuun :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti