Lassi ennen parran ajoa :) Me/mä suunnittelin jo letittäväni jätkälle hevileukaparran, kun oli niin hianossa kasvussa toi leukaosasto. Tohtorin määräyksestä piti vaan poistaa toistaiseksi. Mut sehän kasvaa uudestaan!
Autoajelulla. Salakuvia.. Toivottavasti Suvi ei vieraile mun blogilla... Harmillista, etten saa kuvata sitä enää "virallisesti", en ole saanut yli vuoteen. Paitsi rippijuhlissa. Ja voi perses, heti muistin, että mulla on osa kuvista vielä tekemättä :/ Täytyykin ensi viikolla hoitaa homma pois alta.
Hiidensointi levy alkaa ihan aikuisten oikeasti ilmeisesti valmistumaan... Tässä Pete tekee viimeisiä kitaraäänityksiä. Onhan tässä mennytkin kaksi vuotta taas. Tosi asia on, että levy ei todellakaan ole ollut työn alla koko aikaa. Meidän elämässä oli viime vuonna tärkeämpiäkin asioita kuin musiikki ja sen tekeminen. Lassin sairastuminen leukemiaan pysäytti meidän ja monen muunkin perheen elämän hetkeksi. Silloin oli prioriteetit ihan jossain muualla. Ja onhan tässä projektissa muitakin kuin vain minä ja Mika. Muidenkin bändiläisten elämään kuuluu muutakin kuin bändihommat, joten aina ei aikataulut osu kohdilleen ja hommat siirtyy monistakin syistä. Mut täähän on harrastus, hyvin rakas sellainen. Mukavahan tätä olisi tehdä enemmänkin, mut onneksi on päivätöitä- laskut on pakko saada maksetuksi. Mut nyt sitten mietitääm seuraavaksi, että miten tuosta saadaan plättynen käteen. Tosiasiat on ettei tämmöstä matskua ole helppo saada levy-yhtiön julkastavaksi... ei ole mitään nykypoppia ja kaiken kansan musiikkia, vaikka niin jumalattoman hyvää (hih!) materiaalia onkin! Ainakin tuon julkaisuun ulkopuolisen tahon osalta eteen pitäsi tehdä ihan pirun paljon enemmän töitä- anyone?
Töissä taiteilua. Me pidetään välillä TYKY-päiviä muille yksiköille. Tässä oli Tesoman päiväkodin naisia. Mun osuus oli varjokuviin perehdyttämistä ja valokuvien ottamista sekä niiden taiteeksi työstämisen ohjausta. Sitten pidin vielä paukepiiristä aikoinaan innostuneena (olin joskus koulutuksessa aiheesta) rumpupläjäyksen naisille. Se oli todella hauskaa ja ensi kertaa tuommoisena kokeiltuna/sovellettuna jopa onnistunut (kehärumpu/riisikeppi siis välineenä). Joukko ennen mitään sen kummemmin soittaneita naisia lähti tekemään aluksi improten rytmejä (aikamoista hakkausta oli alussa, jos suoraan sanon!) ja siitä parilla bum/cha ohjauksella omia rytmejä (paperilautanen nuottina-bum-keskustalyönti / kapula nuottina-cha-reunalyönti). Siitä sitten kolme eri ryhmää tekemään ja reenaamaan omat rytmit. Pidin itse perusrytmin alussa ja siihen lisättiin ryhmät vuorollaan ja työkaverit tulivat mukaan muilla djempe/cahon rummuilla ja vielä sitten Matti lisäsi synalla sointupohjaa eli melodiaa siihen ja vitsi se oli hieno impro :) Jaksan siksi vaahdota tästä koska se oli itselleni ensimmäinen kokemus soitonopetuksesta :))) ja vielä rummuilla. Mullahan on tasan kaksi komppia joihin kykenen, jos pitää laulaa samalla... Mutta ajattelin kyllä oppia lisää, joskus. Oma opettajahan olisi tuossa kotona jo valmiina. Nooh, sit kun on ylimääräistä aikaa. Rummuthan on jo olkkarissa :D
Mun oma "Kurtti"
Pelleiltiin Mikan kanssa, kun tajuttiin ettei oltu tehty päivän blippiä. Ja piti
saada jostain kuvaus aihetta. Ei siis kuitenkaan värjätty herrasen hiuksia, vaan
tossa on ihan mun tukkaa ja otin kuvan edestäpäin.
Piti samalla hölmöillä omakuvaakin, mutta
Mikan kuvasta tuli päivän blippi :)
Tää oli sit päivän kolmas kuva, mut halusin Kurttini kuvan
se oli niin sweet <3
Mika tilasi uuden mikin. Avantone cv-12
Oli sitten pakattu hyvin. Kyllä Englantilaiset osaa! Mutta putkimikki
tuli kotiin ehjänä ja pahvinkeräyspiste täyttyi jätteestä.
Tänään eli 17.2 Tehtiin vielä Nosdraman "Violent sky" biisiin
meikäläisen puheosuutta kyseisellä mikillä.
Lassin muru 10 vko!
Ihana, tosi fiksu kääpiösnautserin pentu. On jo sisäsiisti, vain liian pitkät välit ulkoilutuksessa tai se , että et huomaa koiran pyyntöjä on aiheuttanut pissivahinkoja (ja vain kolmesti viikon aikan)!
Mä kaivoin Lassin kanssa se rivarin takapihalle n. 80 cm korkean lumivallin ympäriinsä, että pentua voi pitää siinä vapaana irti omassa pihassa. Jääräpäinen, kun on ei aina tahdo kulkea remmissä, vaan istua jököttää paikallaan, eikä lähde mihinkään kuin isolla houkuttamisella :) Nyt voit totulla ulkona leikkimiseen omalla pihalla, niin kauan kun tuo lumikinos estää koiran pääsyn muualle.. Poskilihakset on kipeinä nauramisesta. Ei varmaan tartte mainita, että Aino oli ihan myyty tuolle pikkaraiselle ja minäkin!
